Kun sain SRPY:lle tehtävät jutut valmiiksi, niin oli aika kiirehtiä syntymätaulun kanssa. Tein syntymätaulua noin viikon yhteensä ja sain sen juuri ajoissa valmiiksi - vajaa tunti ennen lähtöä ristiäisiin! Nimen viimeistelin jälleen ristiäisissä, kun en nimeä etukäteen tiennyt.
Tämä on siis samanlainen kuin Artun isoveljen (kummipoikani) viime vuonna saama. Värit jouduin itse valitsemaan DMC:n valikoimasta, mutta onnistuin erittäin hyvin valinnoissa. Kaikki muut paitsi Puhin hunajapurkki (+ hunaja) ovat lähes samoja värejä kuin kitissä olleet. Reuna-/tekstiväri on tietty vähän eri kuin kummipoikani versiossa, sillä en ollut kirjannut viime vuonna tuota väriä ylös mihinkään. Nyt kirjaan varmasti kaikki värit ylös, jos vaikka vielä joskus tekisin tällaisen. Tästä tuli jonkun verran leveämpi kuin aikaisemmasta, mutta ei sille mitään voinutkaan, kun kyseessä ei enää ollut kitin mukana tulleet tarvikkeet. Ripustimet löytyivät onneksi hyllystäni, kun niitä eBaystä aiemmin tänä vuonna hankin. Nämä olivat pienimmät ripustimet, joten enää on kaksi isompaa jäljellä.
Seuraavat ristiäiset ovat kahden viikon päästä. En ole vielä täysin päättänyt, että teenkö jonkin pienen syntymätaulun vaiko en. Kyseessä on sitten tosiaan jokin pieni - kenties vaikka vaan toinen noista Puhin kuvista... Onhan tässä vielä kaksi viikkoa aikaa...
Toimin Salaisena Ristipistoystävänä Ellille. Syyskuussa lähetin hänelle postikortin lisäksi nappeja ja tarranauhoja. Lokakuussa annoin Violariumin välityksellä ristipistoneuloja, 50 cm pellavanauhaa (jacquardreunaista, leveys 20 cm), keltaista puuvillakangasta ja 2 m pellavanarua. Marraskuun ensimmäisessä paketissa oli LHN:n Quilting-malli lankoineen, adventtiservettejä, sakset ja 3 irtomallia.
Marraskuun toinen lähetys oli Bleu de Chine -talvinen sydänseinävaate. Tämä on niin kiva malli, että tahdon tehdä itsellenikin tämän. Mallin ohjeet olivat ranskankieliset, mutta Casa Ceninassa
(italialainen verkkokauppa, josta mallin ostin) oli onnekseni avulias
ja hieman ranskaa osaava ihminen, joka käänsi englanniksi ne kohdat,
joista en ymmärtänyt yhtään mitään. Ohjeessa tämä oli tehty harmaalle (tms) kankaalle, mutta mielestäni
tämä sininen sopii vallan hyvin tälle mallille. Siniselle kankaalle
teen siis omanikin sitten joskus, jos vaan muistan. Tähän työhön käytin myös ensi kertaa helmiä, mikä onnistui mielestäni oikein hyvin. Tämän viimeistely jäi todella viimeiseen hetkeen, minkä takia en ole täysin tyytyväinen työn jälkeen. Tämä työ oli se työ, minkä erikoislanka jäi jälkitoimitukseen ja sen takia tämän kanssa niin kiire tulikin.
Marraskuun viimeisessä ja samalla SRPY-kierroksen päättävässä lähetyksessä annoin vaihdosta muiston: Secret Stitching Friends 2008 ML & EM, minkä muokkasin saamastani ilmaismallista. Alkuperäinen teksti oli Stitching Friends Forever ja ilman vuosilukua. Tämän tekeminen oli hauskaa, kun käytössä oli tasan yksi lanka (osaisin sävynkin sanoa, jos tietäisin missä muistilappuni on!). Sain tämän valmiiksi jo lokakuussa, mutta viimeistely jäi viime hetkeen... Lappu oli tallessa vielä viimeistelyyn ryhtyessäni, mutta en muista mihin sen laitoin. Siinä olisi tarkat tiedot myös pistelyajasta.
Torstaina tulin pikaisesti käymään kotona töiden ja pikkujoulun välissä, mikä oli hyvä idea, koska sain avata heti SRPY:n viimeisen paketin.
Kirjettä en ehtinyt lukemaan, mutta yöllä sitten ennen nukkumaanmenoa oli pakko sekin lukea, ja kyllä olikin mukavaa luettavaa! Mari kirjoitti kirjeen totuttuun tapaan erittäin mukavasti ja salaperäisesti - hän ei nimittäin suoraan sanonut kuka hän on. Hauska idea! Tosin jo ensimmäisestä vihjeestä osasin yhdistää oikeaan henkilöön. Mitä pidemmälle kirjettä luin, sitä varmempi olin. Vaihdon aikana yksi lähetys tuli jostain muualta ja se hämäsi täydellisesti – en voinut paikkakunnankaan perusteella päätellä mitään (muistelisin, että joku aavistus SRPY:stä kävi mielessä jossain vaiheessa, mutta en muista enää oliko se juuri Mari vai joku muu).
Pakko muuten myöntää, että vaikka Marilta saamani Christien kirja on ollut sängyn viereisellä korivaunulla kohta jo 2 kuukautta, ei sitä ole vielä tullut luettua. Jotenkin ei vaan ole ehtinyt tai jaksanut. Mutta se odottaa siinä aikaa parempaa eikä saa siirtoa kirjahyllyyn ennen kuin olen sen lukenut.
Mutta mennäänpä siihen viimeiseen lähetykseen... Kuoresta paljastui ensimmäisenä hieno laatikko. Tykkäsin jo pelkästä laatikostakin.
Laatikosta paljastui nauhaa, pieni enkelirasia (jossa oli nappeja), neulakotelo, 2 aidakangasta, 2 viimeistelykangasta ja tuo jo aiemmin mainittu salaperäinen kirje. Kaikki oli mieluisaa. Pienessä enkelirasiassa tulen varmaan säilyttämään nuo saamani napit. Ristipistolaatikko jää tietysti ristipistotarvikkeille säilytysrasiaksi tai sitten ei - jotain ristipistoaiheista se kuitenkin saa sisälleen!
Kirjeestä haluan kertoa hieman enemmän, sillä se tosiaan oli hauskasti kirjoitettu. Mari antoi seuraavia vihjeitä itsestään (salapoliisityötä Agatha Christien tyyliin):
"Se sinulle tekemäni biscornu oli vasta toinen biscornu, jonka olen koskaan tehnyt - ensimmäisen biscornuni lahjoitinkin Lennulle synttärilahjaksi, ja olet siitä ehkä blogistani lukenutkin..."
"...kuulun Oupsin porukkaankin"
"Muuten tulisi varmaan enemmän neulottua ja virkattua, mitä kyllä teen nytkin ajallisesti ja määrällisesti enemmän, vaikka kyllä tykkään ristipistoista melkeinpä enemmän mitä neulomisesta."
"Nimittäin minulle sattui kesällä tulemaan tuo neulakotelo vahingossa Käsityökorista, kun tilasin sieltä vintage-saksikotelon. Ja kun minulla on jo tuollainen samanlainen neulakotelo ennestään, niin päätin lahjoittaa tuon toisen sitten Salaiselle Ristipistoystävälleni, joten ole hyvä! :) Tästäkin episodista olet varmaan blogistani silloin kesällä lukenut... :)"
"Olemmehan seuranneet toistemme blogeja jo pitkään paljon ennen tätä tämänkertaista SRPY-kierrosta, ja Facebookissakin olemme toistemme ystäviä..."
"...ja yhden mallinhan olen sinulta ostanutkin, kun sait sen vuosi sitten tehtyä, muistatkos? :)"
"Tästäpäs tulikin pitkä kirje, mutta kuten olet varmasti blogistani huomannut, niin tykkään kirjoittaa pitkiä juttuja..."
"Paljastan viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä."
1. En juuri koskaan soita kenellekään ja puhelimeen vastaaminenkin on todella haastavaa (hoidan asiat mieluummin paikanpäällä, sähköpostitse tai tekstiviestillä). 2. En kestä, jos "tärkeät"/tärkeät paperit rypistyvät/taittuvat, joten kannan tarvittaessa jotakin tukea mukana (joskus paperien tuki oli veljen vanha kartasto). 3. Kannan töissä olevan kahvimukini kotiin perjantaisin ja taas takaisin maanantaina, koska en tykkää työpaikalla olevan pesuaineen hajusta (tulee mieleen joku myrkky). 4. Kannan töihin mukaan tarvittaessa oman lusikan, kun en jaksa/halua tiskata siellä. 5. En omista enkä halua ajokorttia.
... on pienestä kiinni! Näin todetaan kortissa, jonka sain tänään Salaiselta Ristipistoystävältäni - vielä ei salaisuuksien kammiot auenneet, joten vielä jännitetään jonkin aikaa. Sain Dimensionsin Holiday Elegance -vihkosen, jonka kaikki mallit täytyy jossain vaiheessa tulevaisuutta toteuttaa. Kenties joku vielä tämän vuoden jouluksi.
Kiitos ystäväiseni, tämä ihanuus on nyt pois toivelistaltani.
Nimen viimeistelin jälleen ristiäisissä, kun en nimeä etukäteen tiennyt.
Mutta se odottaa siinä aikaa parempaa eikä saa siirtoa kirjahyllyyn ennen kuin olen sen lukenut.
